Kuntoarvio:
Ensimmäisenä kuntoarvio on hyvä tehdä kymmen (10) vuotta asuinkerrostaloin valmistumisen jälkeen. Kuntoarvion perusteella laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma seuraavaksi 10-20 vuodeksi. Ensimmäisestä kuntoarviosta on mahdollista työstää myös kymmenvuotistakuutarkastuksien puutelista.
Kuntoarvio tulisi päivittää noin viiden (5) vuoden välein.
Kuntoarvion ero kuntotutkimuksen erona voidaan pitää, että kuntoarviossa ei avata rakenteita vaan tutkitaan kiinteistö silmämääräisesti. Tästä syystä kyseessä on myöskin vain arvio. Silmämääräisellä tarkastelulla ei voida täysin varmasti todeta rakennuksen kuntoa, mutta pystytään kokemukseen ja laitteiden teknisten kestävyyden mukaan arvioida remontin tarve lähi vuosina.
Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot LVI 01-10424 ohjekorttin mukaan LVi-järjestelmien käyttöikiä on mm:
- Lämmönsiirtimet 20-30 vuotta
- Maalämpöpumput 25-30 vuotta (kompressori 10-15 vuotta)
- Käyttövesiputkistot 40-50 vuotta
- Lämmitysputket patteriverkostossa (teräs) rakennuksen käyttöikä
- Pumput ja sulkuventtiilit 20-25 vuotta
- Linjasäätöventtiilit 30 vuotta
- Patteriventtiilit (venttiilinrunko ja termostaattiosa)15-20 vuotta
- Moottoriventtiilit: venttiilirunko 20 vuotta ja toimilaite 10-15 vuotta
- Paisunta ja varolaitteet 20-25 vuotta
- Radiaattorit, kovektorit (kansankielessä patterit) rakennuksen tekninenkäyttöikä ellei verkostoon pääsee happirikasta ilmaa
- Jätevesiviemärit: valurauta 50 vuotta, betoniputket on jo saavutettu, muoviviemärit 40v ennen -75 ja 50v jälkeen 75-
- Kaksiotesekoittimet 20-25 vuotta
- Yksiotesekoittimet 15-25 vuotta
- Termostaattisekoittimet 10-15
- Lattiakaivot 50 vuotta, seinäkaivot kph elementissä 30 vuotta
- WC-istuimet 50 vuotta
- IV-koneiden puhaltimet (käyttöaika 10-20h ) 40 vuotta
Huoltokirja:
Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 edellyttää, että uusille rakennuksille tehdään huoltokirja. Huoltokirja on tehtävä myös, jos pysyvään asumiseen ja työskentelyyn tarkoitetussa kiinteistössä tehdään rakennusluvan varaisia muutoksia.
Vesivahinkohistoriat tulee kirjata huoltokirjaan.
Hyvin ylläpidetty huoltokirja keventää hankesuunnitteluvaiheen toimintaa ja helpottaa päätösten tekemistä.
Kuntotutkimus:
Kuntotutkimus teettään vähintään vesi- ja viemärilaitteistojen kuntotutkimusohjeessa esitetyssä laajuudessa.
Vesijohtojen kunnosta saa yleisen kuvan rötgenkuvien avulla. On tärkeää että kuvia otetaan paljon sieltä mistä niitä on mahdollista kuvata, koska seinien ja lattioiden sisällä olevia putkia ei päästä kuvaamaan.
Viemäreiden kunnosta saa käsityksen, kun pohjaviemäri videokuvataan ja pystyviemäreille tehdään riittävä määrä ultraäänimittauksia.
Aikaisemmista putkiremonteista poistetuista putkista otetaan pienet pätkät talteen ja esitetään ne kuntotutkijalle.
Konsultti arvio kuntotutkimuksen tutkimuksen tulosten perusteella ja omalla asiantuntijuudellaan, millä aikavälillä putket on hyvä uusia.
Hanke on teknisesti, taloudellisesti ja hallinnollisesti niin merkittävä, että joissakin tilanteissa kannattaa teettää kuntotutkimus kahdella eri yrityksellä.
Blogiteksti on referoitu Rakennustieto Oy kustantamasta ”Hallittu putkiremontti”, joka on painettu Tampereella 2008